1. Yleistä kiinteistöstä

1.1 Kiinteistö Oy Hatsinanpuisto AB ja Kiinteistö Oy Hatsinanpuiston pysäköinti AB/CDE

Hatsinanpuistoon 2021 valmistuneet Kiinteistö Oy Hatsinanpuisto AB ja Kiinteistö Oy Hatsinanpuiston pysäköinti AB/CDE – nimiset rakennukset on rakennuttanut NCC Property Development. Kaikki kolme kiinteistöosakeyhtiötä sijaitsevat samalla tontilla. Kaksi eri pysäköintiyhtiötä AB ja CDE jakavat pysäköintilaitoksen omistuksen määräosaisesti autopaikkojen perusteella.

Kiinteisto Oy Hatsinanpuisto AB, brändinimeltään OOPS AB, muodostaa Hatsinanpuiston länsipäädyssä olevan Oasis Of Professionals konseptialueen ensimmäisen kiinteistön. Muita kaavoitettuja toimistokiinteistöjä ovat C talo AB kiinteistön ja pysäköintilaitoksen viereen, sekä D- ja E-talot Monikonpuron eteläpuolelle.

Kaikkia Hatsinanpuistoon kaavoitettuja toimistotaloja palvelee jo rakennettu em. pysäköintilaitos. OOPS AB kiinteistölle allokoituja autopaikkoja on 212 ja tulevia C-, D- ja E-kiinteistöjä varten pysäköintilaitoksessa on yhteensä 167 autopaikkaa. Pysäköintilaitoksen autopaikkoja vuokrataan pysäköintioikeusperiaatteella, eli vuokralaisille ei ole nimettyjä autopaikkoja. Pysäköintioikeuksia vuokrataan käyttämällä 1,3 kerrointa autopaikkojen suhteen. Alueen kaava määrittää 50% pysäköintilaitoksen toimitiloja varten rakennetuista autopaikoista vuorottaiskäyttöön alueiden muiden palveluiden kanssa. Lisätietoja pysäköintioikeuksista on pysäköintioikeuksien vuokrasopimuksissa.

Polkupyöräpaikat sijaitsevat AB kiinteistön varastossa, pysäköintitalon kellarissa ja kiinteistön edessä pihalla.

Rakennukset on suunniteltu BREEAM -ympäristöjärjestelmän periaatteita noudattaen, mikä näkyy käyttäjille erityisesti paremmassa sisäilmastossa ja käyttömukavuudessa. AB-kiinteistölle on myönnetty BREEAM In-Use tarkastelussa arvosana Excellent lokakuussa 2022.

OOPS AB kiinteistössä on yhteensä kaksi vuokralaisen käytössä olevaa porrashuonetta/hissikuilua, yksi Alohkolla ja yksi B-lohkolla. B-lohkolla hissiaulan yhteydessä sijaitseva porrashuone yhdistyy pysäköintitalon porrashuoneeseen, jossa on lisäksi pysäköintitalon hissi. Pysäköintitalon porrashuone ja hissi ovat kaikkien pysäköintitaloa käyttävien tahojen käytössä. Lisäksi rakennuksessa sijaitsee yhteiskäyttöiset aula-, sosiaali-, suihku-, saniteetti-, ja neuvottelutilat.

Rakennuksissa toimii useita eri vuokralaisia, joiden toimialat vaihtelevat. Pääsääntöisesti rakennuksia käytetään arkisin 06-23 välisenä aikana.

Rakennuksiin ja niiden palveluihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: https://oops.pelsu.fi/oops/

1.2 Yhteystiedot

Kiinteistömanageri

Matias Elfving

matias.elfving@fi.issworld.com

p. +358 50 432 0387

Asiakkuuspäällikkö

Kai Nieminen

kai.nieminen@fi.issworld.com

p. +358 40 528 1342

Palveluntoimittajat

Aulapalvelut, siivouspalvelut, postitus- ja toimistopalvelut, kiinteistön tekninen huolto ja kiinteistöhuolto, manageeraus

ISS Palvelut Oy

Yhteydenotot palvelupyyntöjen ja vikailmoitusten osalta pyydämme tekemään sähköisen kaavakkeen kautta Linkki.

Avaimet ja kulkutunnisteet

Avaimien ja kulkutunnisteiden lisäykset ja muutokset tehdään aulapalvelujen kautta. Uuden tunnisteen voi tilata palvelupyyntölomakkeella.

Kiinteistön aulapalvelun yhteystiedot: +358 50 470 5492
reception.oops@fi.issworld.com

Huolto ja vikailmoitukset

Yhteydenotot huoltotarpeiden ja vikailmoitusten osalta pyydämme tekemään sähköisen kaavakkeen kautta Linkki.

Kiireelliset vikailmoitukset aina soittamalla ISS Palveluiden palvelukeskukseen (24/7) puh. 020 015 500

Jätehuolto

Urbaser Oy
asiakaspalvelu@urbaser.fi
020 747 9090

Sopimusyhteyshenkilö Tero Tykkyläinen ttykkylainen@urbaser.fi

Vartiointi

Avarn Security Oy
hälytyskeskus 24/7 010 620 2000

1.3 Kiinteistön sijainti

OOPS AB sijaitsee Kehä 1 ja Turun junaradan kulmauksessa. OOPS AB kiinteistön virallinen osoite on Hatsinanpuisto 8, 02600 Espoo. Pysäköintitalon osoite on Hatsinanpuisto 10, 02600 Espoo.

Osoite ei vielä löydy kaikista navigaattoreista, joten kiinteistöön ajoneuvolla saapuvia voi tarvittaessa opastaa kulkemaan Perkkaanpuronkujan kautta. Kiinteistöön saapumisesta tarkemmin lisää, kohdassa 1.4.

Alla kuvassa on merkitty havainnollistavasti toimistokiinteistön sijainti (rakennus 8) ja pysäköinti (rakennus 10)

1.4 Liikennöinti kiinteistölle

OOPS AB sijaitsee hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella: pikaratikka, bussit, ja juna, palvelevat kiinteistön käyttäjiä ja mahdollistavat sujuvan liikkumisen. Aikataulut ja reitit löytyvät Helsingin seudun liikenteen internetsivuilta www.hsl.fi ja suorat reittiohjeet löytyvät osoitteesta http://www.reittiopas.fi.

OOPS AB on helposti saavutettavissa myös autolla. Pysäköintilaitokseen ajaminen tapahtuu Perkkaanpuronkujan kautta. Saattoliikenne hyödyntää monikonpuron eteläpuolella kulkevaa tietä.

Tiedostamme tontille löytämisen haasteet, jonka johdosta laadimme saapumista helpottamaan opastusvideon. Opastusvideo on reilun parin minuutin pläjäys, jonka aikana esitellään kohteeseen saapuminen sekä autolla että julkisilla kulkuvälineillä. Video on puhuttu suomeksi ja lisäksi siinä on englanninkieliset tekstitykset. Työmme tuotoksia pääsette seuraamaan alla olevasta upotuksesta tai Youtubesta.

1.5 Pysäköinti ja sosiaalitilat

Pysäköintipaikat sijaitsevat erillisessä pysäköintilaitoksessa, josta kulku AB kiinteistöön tapahtuu sisäkautta jokaisesta kerroksesta suuren valkoisen nuolen opastamasta ovesta.

Pysäköintitalon sisäänkäynti ajoneuvolla saapuessa on talon pohjoisella julkisivulla. Polkupyöräilijät hyödyntävät samaa nosto-ovea ja ajoväylää kuin autoilijat. Tästä syystä sisäänkäynnin läheisyydessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Puomista ei voi ajaa toisen ajoneuvon perässä vaan puomin on annettava sulkeutua ensin, ettei puomi laskeudu yllättäen ajoneuvojen väliin. Tämän vuoksi parkkihalliin ei voi tulla myöskään peräkärryn kanssa. Jouhevimmin sisääntulo onnistuu odottamalla edellisen ajoneuvon päästyä puomista nosto-oven ulkopuolella ja lähestymällä puomeja vasta sitten yksi ajoneuvo kerrallaan.

Pysäköintihalliin ajettavan ajoneuvon maksimikorkeus on 2,3 metriä.

Pysäköintihallia ei ole tarkoitettu pitkäaikaispysäköintiin tai ajoneuvon säilytykseen. Otathan yhteyttä henkilökuntaan, mikäli jotain kysyttävää pysäköinnin suhteen herää.

Ajoneuvojärjestelmän toiminta rekisteritunnistuskameroilla sekä ajosilmukoilla:

Nosto-ovi on kulunvalvonnan ohjauksella auki arkisin klo 8.00-16.00. Pysäköintitalon nosto-ovelle ajettaessa ulkosilmukka aktivoi rekisteritunnistuskameran. Järjestelmän tunnistaessa rekisterikilven nosto-ovi aukeaa. Edellämainittua lukuunottamatta toiminta on täysin identtinen arkisin ja viikonloppuisin, mihin kellonaikaan tahansa.

Pysäköintilaitoksen nosto-oven vierellä on infonäyttö, joka kertoo, onko vuokralaisen pysäköintioikeuskiintiössä tilaa uusille pysäköijille liikennevaloperiaatteella. Tarkastattehan tilanteen infonäytöltä ennen puomille ajoa.

Sisään ajettaessa sisäänajosilmukka aktivoi sisäkameran ja tunnistaessa rekisterikilven avaa sisäänajopuomin sekä lisää ajoneuvon ajoneuvokiintiöihin, kiintiössä ollessa tilaa. Mikäli kiintiö on täysi tai ajoneuvoa ei löydy järjestelmästä, puomi ei avaudu.

Ulosajettaessa liiketunnistin avaa nosto-oven ja ulosajosilmukka aktivoi rekisteritunnistuskameran, joka avaa ulosajopuomin sekä poistaa ajoneuvon ajoneuvokiintiöstä. Palotilanteessa rakennusautomaatio avaa puomit sekä nosto-oven.

Sisäänajo ilman rekisteritunnistusta (kilpi likainen, tultaessa pyörällä tms.)
Kun henkilöllä on kulkuoikeus pysäköintihalliin ja rekisteritunnistus ei tunnista ajoneuvoa on henkilöllä mahdollisuus mennä sisään kulkulätkällä tai pin-koodilla. Sisään päästyä on puomin yhteydessä tolpassa porttipuhelin, josta voi ottaa yhteyttä aulapalveluun ja kysyä ohjeita aulahenkilökunnalta. Puomi aukeaa sisäpuolella olevalla lukijalla ja lisää ajoneuvon näin ajoneuvokiintiöihin.
Polkupyörällä tultaessa pyöräilijä luettaa kulkulätkänsä (oven ollessa kiinni) nosto-oven lukijalla ja ajaa puomin sivusta sisään. Näin ajoneuvokiintiö ei täyty.

Pysäköinti tapahtuu pysäköintioikeusperiaatteella. Vuokralaisten käytössä ei siis ole nimettyjä pysäköintipaikkoja vaan mitä tahansa pysäköintitalon paikkaa voi käyttää vapaasti, mikäli vuokralaisella on pysäköintioikeuskiintiössään vielä käyttämättömiä oikeuksia jäljellä. Pysäköintioikeuksista tehdään erilliset vuokrasopimukset.

Huomaathan, että kiinteistön piha-alue on pysäköintikieltoaluetta. Tämän tarkoituksena on pitää kulku parkkihalliin, lastauslaiturille ja pelastusteille esteettömänä meidän kaikkien turvallisuutta varten.

Sähköautot

Sähköauton latauspaikat ovat ensisijaisesti tarkoitettu sähköautoilijoille. Jokaisessa pysäköintilaitoksen kerroksessa on 6 autolatauspaikkaa, eli paikkoja on yhteensä käytettävissä 36 kpl. Pyydämme käyttäjiä huomioimaan mös muiden autoilijoiden lataustarpeet niin, että siirrät autosi, kun sen akku on latautunut riittävästi, jolloin seuraava latausta tarvitseva pääsee latauspaikalle.

Latureiden käyttö ja maksu tapahtuu joko Virta appiä tai Helenin lataustagejä hyödyntäen. Huomaathan ilmoittaa aulaan Virta -tunnukseesi liitetyn sähköpostiosoitteen, jotta tilisi saadaan liitettyä latureihimme. Huomaathan, että tunnuksen aktivoinnissa on jonkin verran viivettä. Latausohje on saatavilla liitteessä 2.

Polkupyörät yms.

Pysäköintitalon kellarissa sijaitsevaan polkupyöräparkkiin pääsee ajoväylän kautta pysäköintitalon pohjoispuolelta seuraamalla opasteita. Pyöräilijä näyttää kulkuavaintaan oven viereiseen lukijaan, jolloin rullaovi avautuu ja pyöräilijä pääsee taluttamaan pyöränsä kellariin puomin ohi. Mikäli kulkutunnisteen esittäisi puomin lukijaan, pyöräilijä käyttäisi yhden pysäköintioikeuden yrityksen kiintiöstä. Ulostullessa nosto-ovi aukeaa toimii liiketunnistimella ja pyörän voi taluttaa puomin ohi.

Parkkihallin ensimmäisessä kerroksessa on myös latauspaikkoja sähköpyörille.

Pyörätelineen käyttöohje.

Kiinteistön edessä ulkona sijaitsevat pyöräpysäköintipaikat ovat vapaasti käytettävissä.


Polkupyörien yms. tavaroiden säilyttäminen kiinteistön porrashuoneissa tai sosiaalitiloissa on ehdottomasti kielletty!

Sosiaalitilat

Kiinteistöjen kellarista löytyy sosiaalitilat miehille ja naisille, ks. kohta Pohjakuvat. Sosiaalitiloista löytyy pukuhuone, pukukaapit, suihkut sekä wc. Sosiaalitilojen pukukaappeihin voi kuitata avaimen kiinteistön aulan kautta.

1.6 Aulapalvelu ja vieraiden vastaanotto

OOPS AB:n aulapalvelu palvelee arkisin klo 8-16 B-portaan pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Aulapalvelusta vastaa ISS Palvelut Oy.

Kiinteistön aulapalveluun saat yhteyttä

Puhelinnumerosta: +358 50 470 5492
sähköpostilla reception.oops@fi.issworld.com
tai palvelupyyntölomakkeella

Aulapalvelupisteen kautta käyttäjät voivat hoitaa jokapäiväisiä rakennuksen käyttöön liittyviä asioita. Aulavartija vastaa rakennuksen aukioloaikoina myös rakennuksen kulunvalvonnasta ja kulunvalvonta-avainten hallinnoimisesta. Tähän liittyen pyydämme nimeämään omasta organisaatiostanne yhteyshenkilön, jolla on jatkossa oikeus tilata kulunvalvonta-avaimia. Myös tila- ja tarjoiluvaraukset voi tehdä aulapalvelun kautta. Aulapalvelusta saat käyttäjätunnukset yhteiskäyttöisten neuvottelutilojen tilavarausjärjestelmään.

Kiinteistöön on tehty yhteinen postin nouto- ja jakelupalvelusopimus, josta syntyvä kustannus jaetaan käyttäjien kesken. Posti saapuu aamulla noin 8:30 - 9:30 välillä. Lähtevä posti noudetaan iltapäivällä n. klo 14:30-15:00 välissä.

Kiinteistössä asioivia vieraita varten aulasta löytyy itsepalveluna toimiva vierailijoidenhallintajärjestelmä, joka lähettää viestin isännälle vierailijan saapumisesta noutamista varten. Kiinteistössä toimivat yritykset nimeävät omat pääkäyttäjänsä. Pääkäyttäjän pikaohje löytyy liitteestä 3. Vierailijat voidaan ennakkoilmoittaa kalenterista, ohjeet tähän löytyy liitteestä 4. Yritykset voivat määritellä itse, ottaako järjestelmä kuvan vierailijoista, printtaako tarralaput ja tuleeko yrityksen logo vierailijapäätteeseen.

1.7 Korttelin mobiili käyttäjärajapinta, tilavaraus ja catering

Kiinteistön käyttäjien päivittäinen informaatiokanava on planbrothers.io:n luoma selainpohjainen mobiilirajapinta. Rajapinnan tarkoituksena on helpottaa vuokralaisten arkea ja tarjota tietoa kiinteistöstä sekä sen palveluista.

Rajapinnasta pääsee käsiksi mm. seuraaviin palveluihin:

- tila- ja catering-varaukset (järjestelmä, Pronestor / catering, Juvenes)

- korttelin käsikirjan lukeminen (Vuokralaisen käyttöohje tiivistetysti sekä koko tämä käyttöohje)

- Palvelupyyntöjen / mahdollisten vikailmoitusten lähettäminen palvelutuottajalle, ISS Palveluille

- Pelastussuunnitelma

Rajapintaa kehitetään jatkuvasti ja toivomme tiivistä yhteydenpitoa vuokralaisten kanssa mobiilirajapinnan relevanttiuden varmistamiseksi.

Mobiilirajapinta on käytössä kaikille verkko-osoitteella: https://oops.pelsu.fi/oops/

Mikäli rajapinnan käyttöön tai sisältöön liittyen on kommentteja tai kysyttävää, olkaa yhteydessä kiinteistömanageriin.

1.8 Ravintolapalvelut

OOPS AB:n ravintola-, kahvila- sekä cateringpalvelut tuottaa Juvenes Oy
Lisätietoa ja ruokalistat.

AAMUPUURO klo.8.00-10.00 Päivittäin vaihtuva aamupuuro. Voit nauttia sen kahvilassa tai ottaa työpisteelle mukaan.

LOUNAS klo.11-13.30 Buffetlounas Sisältää kaksi lounasvaihtoehtoa, lämpimän kasvis- ja energialisäkkeen, lisäkesalaatti- ja leipäpöydän, ruokajuoman, kahvin tai teen sekä jälkiruoan tai hedelmän.

My Plate -annosruoat avokeittiöstä Sisältää lautasannoksen, lisäkesalaatti- ja leipäpöydän, ruokajuoman, kahvin tai teen sekä jälkiruoan tai hedelmän.

My Soup & Salad Sisältää alkusalaattipöydän, grillipisteen proteiini- ja salaattikomponentti täydennykset, päivän keiton, leipäpöydän, ruokajuoma, kahvin tai teen sekä jälkiruoan tai hedelmän.

Tiesithän?
Vitriinistä voi ostaa tuotteita 24/7 maksamalla ostokset itsepalvelukassaan.

1.9 Kiinteistössä liikkuminen

Liikkuminen kiinteistössä tapahtuu pääasiassa kulunvalvontajärjestelmän avulla (kuva 5). Vain muutamissa tapauksissa käytetään mekaanisia avaimia. Näitä voivat olla vuokralaisten omissa tiloissa sijaitsevat ristikytkentä- ja sähkökaapit, siivous- ja varastokomerot ja mahdollisesti toimistohuoneet, jos asiakas on näin halunnut.

Kiinteistön porrashuoneiden auloissa ja kerrostasanteilla sekä hisseissä on opastetaulut, joihin kiinteistön vuokralaisten nimiopasteet sijoitetaan. Muiden opasteiden, julisteiden, mainoksien tai ilmoitusten ripustaminen yhteisiin tiloihin on kiellettyä kiinteistön yleisilmeen siisteyden säilyttämiseksi.

Rakennuksen KV-tunnisteiden jakamisesta vastaa aulapalvelu. Luovutuksen yhteydessä saat nelinumeroisen koodin, jota tarvitset liikkuessasi ulko-ovista normaalin työajan ulkopuolella. Toimistotalon kuoriovet on varustettu kulunvalvonnan lukijalaitteella ja näppäimistöllä. Jos olet tulossa kiinteistöön 16.00 – 8.00 välisenä aikana tai viikonloppuna toimi seuraavasti:

- näytä kulunvalvonta-avainta lukijalaitteessa

- näppäile saamasi henkilökohtainen koodinumerosi

Ovipuhelimen käyttöohje on liitteessä 8

Rakennuksessa suoritetaan myös kulunvalvontaa, jonka tarkoituksena on pitää yllä käyttäjien turvallisuutta. Mikäli kulkuavaimesi häviää, ota välittömästi yhteys aulapalveluun tunnisteen kuolettamista ja uuden tunnisteen luontia varten. Hävinneestä kulkuavaimesta peritään 20 € huomatusmaksu, joka maksetaan aulassa käteisenä tasarahalla.

Erityistä huolellisuutta on kiinnitettävä silloin, kun kiinteistössä liikutaan normaalin työajan ulkopuolella. Tällöin hälytysjärjestelmät ovat kytkettynä päälle. Ilta-aikoina ja viikonloppuisin kaikkien kulunvalvonnalla varustettujen ovien aukipitäminen pidempään kuin 60 sekuntia aiheuttaa hälytyksen. Tästä johtuen, aina jos tulee tarvetta esim. muuttojen yhteydessä pitää ovia pidempään auki, on asiasta ilmoitettava aulaan vähintään vuorokausi ennen tapahtumaa. Saat poikkeusmuutoksesta aina vahvistuksen sen tultua voimaan, ilman vahvistusta oleta hälytysten olevan yhä voimassa.

Hätäpoistumisteinä toimivien ovien avaaminen aiheuttaa aina murtohälytyksen. Hätäpoistumistienä toimivan oven erottaa kahvan tai vääntönupin suojana olevasta vihreästä kuvusta tai vihreästä sinetistä. Näitä ovia ovat toimistohuoneistojen väliset hätäpoistumistieovet ja varapoistumistieportaaseen johtavat ovet. Vartioiden turhat käynnit veloitetaan aina niiden aiheuttajilta. Jos yrityksenne haluaa järjestää tapahtuman normaalin työajan ulkopuolella, on aulapalvelupisteeseen oltava hyvissä ajoin yhteydessä, jotta asiat saadaan sovittua.

Ethän kulje tiloissa suojaamattomilla nastakengillä tai liukuestepohjallisilla. Nastat paitsi jättävät pintamateriaaleihin vaurioita, mutta aiheuttavat kovilla pinnoilla liukastumisriskin.

1.10 Neuvottelutilat

Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ravintolatilan perällä on kiinteistön yleinen neuvottelukeskus. Kiinteistön neuvottelukeskuksen varausjärjestelmänä toimii Pronestor. Järjestelmään pääsee käsiksi myös kiinteistön mobiilirajapinnan kautta. Neuvottelutiloja voi lisäksi varata aulapalvelun kautta palvelupyyntölomakkeella kategoriassa "muut palvelut".

Tilavarauksen yhteydessä neuvotteluhuoneisiin on varausjärjestelmän kautta mahdollista tilata Catering tarjoilua Juvenekselta. Ajankohtainen menu löytyy aina varausjärjestelmästä.

Neuvottelukeskuksessa on useita eri kokoisia neuvotteluhuoneita. Kaikissa neuvotteluhuoneissa on perusvarusteluna näyttö, johon voi yhdistää kuvanlähteen kaapelilla (HDMI, USB-C, DisplayPort ja mini DisplayPort) sekä tussitaulu tarvikkeineen.

Fields of Gold, Midnight ja Red Rock neuvotteluhuoneissa on lisäksi myös konferenssikamerat (USB-A).

Tarkemmat tiedot, kuvat ja varauskalenteri saatavilla Pronestor -palvelusta

Hinnat alv 0%

Kokoustilojen varauksen voi perua veloituksetta kolme arkipäivää ennen tilaisuutta. Kaksi vuorokautta ennen tilaisuutta peruuttaessa veloitamme 75 % ja vuorokautta ennen 100 % tilavuokrasta

Cherry Blossom              5 henkilöä               20 €/h

Midnight                           8 henkilöä              32 €/h

White Sand West            12 henkilöä              28 €/h (White Sand -tilat yhdistettävissä)

White Sand East              12 henkilöä             28 €/h (White Sand -tilat yhdistettävissä)

Red Rock                           8 henkilöä              32 €/h

Archipelago                      24 henkilöä           50 €/h

Fields of Gold                   16 henkilöä            40 €/h

1.11 Tupakointi

OOPS AB on savuton talo. Tupakointi on ehdottomasti kielletty kaikissa sisätiloissa, myös autohallissa sekä kattoterassilla. Virallinen tupakointipaikka sijaitsee rakennuksen länsiseinustalla.

1.12 Lähialueen palvelut

Päivittäistavarakauppa, ostoskeskus ja muut palvelut

Kauppakeskus Sello

Leppävaarankatu 3-9, 02600 Espoo

Etäisyys 400 m

K-Market Perkkaa

Kirjurinkuja 2, 02600 Espoo

Etäisyys 600 m

2. Kiinteistötekniikka

Tässä osiossa annetaan lisätietoja rakennuksen teknisten järjestelmien, kuten lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon käyttämisestä ja ohjaamisesta.

2.1 Rakennusautomaatio

Rakennuksen taloteknisiä järjestelmiä ohjataan keskitetysti rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Neuvottelutiloissa on läsnäolotoiminto, joka ohjaa valaistuksen, ilmanvaihdon, lämmityksen sekä jäähdytyksen automaattisesti päälle, kun käyttäjä saapuu tilaan (ellei toimintoja ole manuaalisesti sammutettu tiloissa).

Tiloista poistuttaessa läsnäolotoiminnot palautuvat n. 15 minuutin kuluttua takaisin valmiustilaan. Rakennusautomaation oletusaikoja on mahdollista säätää käyttäjäkohtaisesti. Mikäli haluatte muuttaa oletusaikoja, otattehan yhteyttä aulapalveluun. Aulapalvelu ohjaa pyyntönne huoltomiehelle.

Toimistotiloissa valaistus voidaan sammuttaa valaisinkohtaisesti vetämällä valaisimessa olevasta narukytkimestä. Osa tiloista on varustettu Dali-paikallissäätimellä, jolla tilan valaistuksen intensiteettiä voidaan säätää kulloiseenkin toimintaan sopivaksi. Dali säätimiä löytyy esimerkiksi osasta neuvotteluhuoneita.

2.2 Lämmitys ja jäähdytys

Kiinteistö on liitetty kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoon. Kiinteistön toimitilojen lämmitystä hoidetaan patteriverkoston, säteilylämmitysverkoston ja ilmanvaihtokoneiden avulla. Kiinteistön toimitilojen viilennystä hoidetaan jäähdytyspaneelien ja jäähdytyskonvektorien toimesta sekä osin myös ilmanvaihtokoneilla.

Työpistealueilla käytävien otsarakenteisiin on sijoitettu huonesäätimiä. Huonesäätimiä on sekä avotyöpistetilassa, että työhuoneissa ja neuvotteluhuoneissa. Avotyöpistetilassa huonesäätimiä ei ole syytä säätää, mutta käyttäjän on mahdollista huonetiloissa säätää tilan lämpötilaa paikallisesti 1-2 °C verran. Huonesäätimessä on kaksi painiketta -/+ ja infonäyttö, joka näyttää nykyisen/säädetyn lämpötilan

2.3 Ilmanvaihto

Kiinteistö on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla, jonka ohjaukset ja säädöt on toteutettu rakennusautomaatiojärjestelmällä.

Huoltohenkilöstö määrittää ilmanvaihdolle aikaohjelmat valvontajärjestelmän kautta parhaan tarvekäsityksensä mukaan, jolloin käyttäjillä ei ole tarvetta normaalien työaikojen puitteissa ohjata ilmanvaihdon käyntiä. Tiloissa on kuitenkin lisäaikapainikkeet, joista ilmanvaihdon saa ajastettua päälle myös normaaliaikojen ulkopuolella vaikkapa iltatilaisuutta varten. Halutun toiminta-ajan saa asetettua muutamalla painalluksella. Tila ja jäljellä oleva aika on esitettynä vihrein valoin.

Toimitilojen ilmamäärät ovat lähtökohtaisesti säädetty vuokrasopimukseen merkittyjen huoneiston käyttötarkoitusten tai henkilömäärien edellyttämälle tasolle. Olettehan yhteydessä henkilökuntaan, mikäli tilojen käyttötarkoitus on muuttumassa tai jotain ongelmia ilmenee.

Ilmanvaihtoa ohjataan tilakohtaisesti hiilidioksidi-, lämpötila-, ja aikaohjauksin. Ethän avaa ikkunoita, sillä se sotkee ilmanvaihdon säätöjä.

2.4 Veden käyttö ja jakelu

Veden liiallista kulutusta voidaan vähentää helpoiten välttämällä veden turhaa valuttamista sekä pitämällä veden virtausvoima alhaisella tasolla. Pesuallas voidaan tarvittaessa tulpata painamalla altaassa oleva tulppausjärjestelmä alas (ks. kuva 8), tulppaus vapautuu, kun tulppaa painetaan uudestaan.

WC-istuimet ovat vedenkulutusta säästäviä. WC-istuimissa on kaksi vedenhuuhtelutoimintoa, pieni- ja isohuuhtelu. Vedenkulutusta voidaan vähentää käyttämällä pientä huuhtelua nestemäisen jätteen huuhtelemisessa ja suurta huuhtelua kiinteän jätteen huuhtelemiseen.

Viemäristä vedettäväksi kuuluu kehon eritteiden ja veden lisäksi vain wc-paperi.

2.5 Sähkönjakelu

Tilojen sähkönjakelu toteutettu pääosin pistorasiapylväin. Pistokkeiden määrät saattavat vaihdella käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Neuvotteluhuoneissa sähkönjakelu on toteutettu lattiarasioin. Seinien pistorasioita on lisätty käyttäjien tarpeiden mukaisesti.

https://hairiokartta.caruna.fi/

2.6 Tietoliikenneyhteydet

Vuokralainen solmii tietoliikenne-, telekommunikaatio-, yms. maksullisia erillispalveluita koskevat sopimukset suoraan haluamansa palveluntuottajien kanssa.

Rakennuksessa on monioperaatio (Virve/GSM) verkko, joka mahdollistaa paremmat GSM-yhteydet.

Rakennuksen yleisissä tiloissa on suojattu ja suojaamaton langaton Internet-yhteys Hatsina avoin. Suojattu verkko vaatii erilliset tunnukset käyttöä varten. Tunnukset verkon käyttöä varten saa aulapalvelulta. Kiinteistön yleinen verkko ei toimi vuokralaisen tiloissa, mikäli kiinteistön WLAN tukipisteet on kytketty vuokralaisen tiloissa irti vuokralaisen omien WLAN asennuksien takia.

2.7 Tietoliikennekaapelointi ja käyttäjän ATK-tilat

Rakennus on varustettu Cat 6a U/FTP-yleiskaapeloinnilla sekä valokaapelein, jotka palvelevat rakennuksen tietoliikennettä. Jokaisessa kerroksessa on kerrosjakamot jokaisessa vuokralaislohkossa. Kerrosjakamoista on valokuitukaapelointi tietoliikennettä varten rakennuksen talojakamoon sekä mahdollisuus kaapeloida RJ45 pisteet työpisteille. Kevyen WLAN verkon edellyttämät yleiskaapelointipisteet on kaapeloitu valmiiksi toimistotiloissa. Kerrosjakamoissa (käyttäjän ATK-tila) on säilytettävä täysin esteetön kulku- ja huoltoyhteys taloteknisille järjestelmille ja ylimääräisen tavaran varastointia kerrosjakamossa on vältettävä ensisijaisesti paloturvallisuusnäkökulmasta.

Vuokralaisen omissa tiloissa tehtävät IT-ratkaisut ja langattoman verkon rakentaminen tulee läpikäydä ja hyväksyttää kiinteistöllä ennen kyseisiin töihin ryhtymistä. Vuokralaisten omien luvattomien verkkoasennuksien aiheuttamat haitat ja häiriöt kiinteistön rakennusautomaatioon tullaan laskuttamaan vuokralaisilta. Tällaisia tilanteita voi olla esim. GSM-toistimiin, turvavalaistukseen tai muuhun talotekniikkaan aiheutuvat häiriöt.

2.8 Sälekaihtimet

Sälekaihtimien avulla voidaan vaikuttaa auringonsäteilyn aiheuttamaan häikäisyyn sekä rajoittaa sisään tulevan auringonsäteilyn määrää. Kesäkaudella sälekaihtimien sulkeminen vähentää jäähdytyksen tarvetta, koska sisään pääsee vähemmän tiloja lämmittävää auringonsäteilyä. Talvisin sälekaihtimien auki pitäminen vähentää hieman lämmitysenergiantarvetta.

Säätämällä sälekaihtimia vuodenaikojen mukaan autat säästämään energiaa. Vaikutus energiankulutukseen ja olosuhteisiin korostuu erityisesti rakennuksen eteläseinustalla ja kevät- ja syysaikaan, jolloin öisin on kylmä ja päivisin lämmin.

2.9 Energiankulutuksen seuranta

Kiinteistön kulutusmittaukset on liitetty raportointiohjelmiin, josta veden-, sähkön- ja lämmönkulutusta voidaan seurata.

Ohessa vuoden 2023 energialukemat vertailuna vuoteen 2022. Energiankulutuksen pudotukseen tärkein tunnistettu tekijä on ilmanvaihdon tuuletuskäyttö, joka on ollut käytössä rakennuksen ensimmäisen vuoden ajan ja poistunut vaiheittain 2022 viimeisen kvartaalin aikana.

2.10 Rakennuksen muut energiaratkaisut

Kiinteistössä olevien tilojen sekä ulkoalueiden valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla erilaisilla läsnäolo-, aika- ja hämäräohjauksilla.

Lämmitys- ja jäähdytysverkostojen perussäädöt tapahtuvat automaattisesti ja ulkolämpötilariippuvaisesti rakennusautomaatiojärjestelmän ohjaamana. Tällä pyritään siihen, että sisäilmaolosuhteet ovat aina optimaaliset ja ne saavutetaan energiatehokkaasti ja suunniteltujen arvojen puitteissa.

Ovien ja ikkunoiden avoinna pitäminen vaikuttaa tilojen ilmanvaihdon tasapainoon sekä sekoittaa lämpötilansäädöt esimerkiksi toimistohuoneissa. Jotta ilmanvaihto ja lämpötilasäädöt toimivat oikein ikkunat on pidettävä suljettuina. Ikkunoiden avaaminen huoltotilanteissa on perusteltua. Savunpoistoikkunoiden avaamisesta vastaa pelastuslaitos ja kiinteistön huoltohenkilöstö.

Kaikkien toimitilojen ilmanvaihtoon ja lämpötilansäätöön vaikuttavat mittaukset ja asetusarvot ovat nähtävissä kiinteistön valvontajärjestelmästä. Valvontajärjestelmällä voidaan seurata, että järjestelmät toimivat oikein ja toimistotiloissa vallitsee suunnitellut olosuhteet.

Myös käyttäjän toimilla on vaikutusta rakennuksen käytönaikaiseen energiankulutukseen. Valaistuksen ja jäähdytyksen energiankulutusta voidaan vähentää sälekaihtimien tarpeenmukaisella käytöllä (Ks. Kohta 2.8). Pimeänä vuodenaikana on järkevää minimoida kaihtimien käyttö ja maksimoida luonnonvalon pääsy sisätilaan. Keväisin ja kesäisin, kun luonnonvaloa on saatavissa riittävästi, on mahdollista vähentää sisätilojen valaistusta. Hellejaksojen aikana kaihtimia käyttämällä voidaan vähentää sisätilojen liiallista lämpenemistä ja koneellisen jäähdytyksen tarvetta.

2.11 Hissit

Siirtyminen kiinteistöissä kerrosten välillä tapahtuu hissillä tai porraskäytävän kautta. Hatsinanpuisto AB:ssä on kaksi porrasta, A ja B. A:ssa on kaksi hissiä, sekä palomieshissi ja hissien vieressä porras. B:ssä on kaksi hissiä ja niiden vieressä porras. Lisäksi B puolella on hissi parkkitalon kulmalla. Hissit on varustettu kulunvalvontalukijoilla, jolla varmistetaan, ettei kerroksiin pääse asiattomia kulkijoita. Palotilanteessa rakennuksesta poistuessa tulee käyttää rappuja, ei hissiä.

Käytä kulkuavainta kerrosnäppäimistön vieressä olevassa lukijassa ja paina sitten haluamasi kerroksen numeronäppäintä. Kaikista kerroksista pääsee vapaasti kulkemaan ainoastaan 1. kerrokseen. Tällöin kulkuavainta ei tarvitse käyttää lukijalaitteessa.

Kiinteistön hissien kunnossapidosta vastaa Kone Oyj.

Vikatilanteissa on otettava yhteys Kone Oyj:n huoltopäivystykseen, joka vastaanottaa hätäilmoituksia ja huoltopyyntöjä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä numerosta +358 (0) 800 150 63. Varanumero +358 (0) 800 144 774.

Kiireettömät vikailmoitukset voi jättää sähköpostilla osoitteeseen vikailmoitukset@kone.com.

2.12 Huoltopiha

Huoltopiha on varustettu pöytänostimella. Pöytänostimen suurin sallittu nostokapasiteetti on 2000 Kg. Tarkemmat lastausohjeet löytyvät nostinpöydän kyljestä.

Huoltopihalla on myös ovipuhelin, jolla saa yhteyden aulapalveluihin. Ovipuhelimen käyttöohje on liitteessä 8.

2.13 Turvajärjestelmät

Kiinteistössä on seuraavat turvallisuusjärjestelmät:

- Kulunvalvontajärjestelmä

- Rikosilmoitinjärjestelmä

- Videovalvontajärjestelmä

Kulunvalvontajärjestelmän lukijat sekä videovalvontalaitteet sijaitsevat rakennuksen pääkulkureiteillä.

Kulunvalvonnan toiminnasta lisätietoa kohdassa 1.9.

Rakennus on varustettu kulunvalvonnan kanssa yhteensopivalla rikosilmoitinjärjestelmällä, johon on liitetty lasirikkohälyttimet. Rakennuksen ilta- ja yöaikaisesta vartioinnista vastaa Avarn Security Oy.

Jos yritykseenne on tulossa vieraita aulapalvelupisteen sulkemisen jälkeen tai viikonloppuna, pyytäkää heitä ilmoittamaan teille saapumisestaan. Turvallisuussyistä ulko-ovia ei voi avata sisätiloista, vaan vieraat on haettava pääovelta. Vieraat tulee myös saattaa pääovelle aulavastaanoton ollessa suljettuna. Pääoven vieressä ja pysäköintilaitoksen ajoluiskalla olevasta ovipuhelinkojeesta on puheyhteys ainoastaan aulapalvelupisteeseen. Tällä käytännöllä pyritään minimoimaan mahdollinen ilkivalta.

Kiinteistön sisääntuloreittejä valvotaan tallentavalla kamerajärjestelmällä. Rakennuksen murto- ja kulunvalvonta hälytykset ohjautuvat automaattisesti Avarn Security Oy:n hälytyskeskukseen, josta ne ohjataan eteenpäin. Varkaus ja murtotapauksissa hälytä aina vartija paikalle. Vartija hoitaa yhteydenpidon viranomaisiin. Ethän myöskään koske tapahtumapaikalla mihinkään, ennen kuin olet saanut siihen luvan poliisilta. Aulapalvelusta voitte tiedustella videotallenteita, mikäli epäilette rikosta, jonka selvittämiseksi poliisi pyytää mahdollisia todisteita. Videotallenteet voidaan luovuttaa ainoastaan poliisin käyttöön.

Vuokralaisten omalla toiminnalla on myös erittäin suuri vaikutus kiinteistön turvallisuuteen. Vuokralaisten tulee huolehtia, että toimistohuoneiston ovet ja rakennuksen ulko-ovet menevät aina lukkoon poistuessa rakennuksesta, etenkin iltaisin ja viikonloppuisin, kun aulavartija ei ole paikalla.

2.14 Hälytykset, paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät

Kiinteistössä on seuraavat hälytysjärjestelmät:

- Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

- Savunpoistojärjestelmä

- Automaattinen sammutusjärjestelmä (sprinkleri)

Pääosa tiloista on varustettu automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä, johon kuuluvat paloilmaisimet ja palopainikkeet. Tulipalon syttyessä paloilmoitus lähtee automaattisesti palolaitokselle savunilmaisimien avulla ja palokellot alkavat soimaan. Palohälytys voidaan antaa myös poistumisteiden varrella olevista, punaisista paloilmoituspainikkeista (Kuva 9.).

Paloturvallisuuteen liittyy olennaisesti myös vuokralaisen sisustus. Vuokralaisen sisustuksen paloturvallisuusohje on liitteenä 7.

Automaattinen sammutusjärjestelmä (sprinkleri) laukeaa automaattisesti sprinklerisuuttimissa olevien lämpötila-ampullien lauettua. Tämä laukaisee verkoston paineen alentuessa sprinklerikeskuksessa olevan hälytysventtiilin, josta lähtee automaattisesti hälytys paloilmoitinkeskukseen ja kiinteistövalvomoon. Paloilmoittimelta lähtee tällöin automaattisesti hälytys palolaitokselle ja palokellot alkavat soimaan.

Paloilmoitinlaitteeseen liittyvissä kysymyksissä ja irtikytkentään liittyvissä pyynnöissä tulee olla yhteydessä kiinteistöhuoltoyhtiöön, ks. yhteystiedot kohdasta 1.2.

Haluamme kannustaa automaattisella paloilmoittimella varustetun kiinteistön käyttäjiä vastuulliseen ja ennakoivaan toimintaan välttääksemme huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä aiheutuvat erheelliset palohälytykset.

2.15 Koulutus

Rakennuksen järjestelmien toiminnasta järjestetään koulutusta vuokralaisille sisään muuttamisen jälkeen kiinteistön managerin ja huoltomiehen toimesta. Koulutus sisältää tutustumisen kiinteistön palveluihin, laitteisiin ja niiden toimintaan sekä mm. tietoa rakennuksen käyttöön liittyvistä energiansäästömahdollisuuksista. Koulutusten yhteyshenkilönä toimii kiinteistön tekninen isännöitsijä., ks. yhteystiedot kohdasta 1.2.

3. Turvallisuus ja hätätilanteet

3.1 Pelastussuunnitelma

Kiinteistöille on laadittu verkkopohjainen pelastussuunnitelma, joka on luettavissa ja tulostettavissa osoitteesta:

https://www.pelsu.fi/hatsinanpuisto/

Pelastussuunnitelmasta löytyy tarvittavat toiminta- ja turvallisuusohjeet. Jokaisen talossa työskentelevän tulee tuntea vähintään mahdolliset omat velvoitteensa hätätilanteessa, mahdolliset poistumisreitit sekä kokoontumispaikka. Nämä olisi suotavaa kommunikoida myös vieraille.

Mikäli tarvitset lisätietoa hätätilanteessa toimimisen varalle, ole yhteydessä edustamasi yrityksen suojeluvalvojiin.

3.2 Hätäuloskäynnit

Hätäuloskäyntejä on rakennuksen usealla sivulla. Tarkasta lähimmät hätäuloskäyntisi pelastussuunnitelmasta tai yrityksenne turvallisuusasioista vastaavalta henkilöltä ja käy tarkastamassa niiden sijainnit etukäteen. Kiinteistön poistumisreitteinä toimivat AB-talon K-13 kerroksien välillä porraskäytävä A1 ja kierreporras A2, kerroksien K-8 välillä porraskäytävät A1 ja B1, sekä kierreportaat A2, A3 ja B2. Kaikki portaikot toimivat myös hätäpoistumisportaina. Poistumisreitit on varustettu turvavalaistuksella sekä kyltein. Tarvittavien väliajoin järjestettävien koulutusten yhteydessä käydään läpi työpaikan tarkempi pelastussuunnitelma.Tarkemmat tiedot hätäuloskäynneistä ja poistumisreiteistä löytyy paloteknisen suunnitelman liitteistä sekä pelastussuunnitelmasta.

Rakennuksessa hätäpoistumistiet on merkitty myös vihreällä kyltillä ovien yläpuolella ja seinissä

HUOMIOI, ETTÄ POISTUMISREITIT TÄYTYY PITÄÄ VAPAINA TAVAROISTA!

3.3 Pelastustiet

Kiinteistön pelastustiet sijaitsevat rakennuksen etelä, länsi ja pohjoissivuilla. Pelastustiet on merkitty niitä osoittavalla liikennemerkillä. Sammutusreitti kellarikerrokseen sijaitsee rakennuksen länsisivulla.

Muista, että pelastustielle ei pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.

3.4 Kokoontumispaikka

Kokoontumispaikka on ulkona sijaitseva ennalta sovittu tapaamispaikka, johon keräännytään tulipalon sattuessa. Kokoontumispaikalle kokoontuminen helpottaa palokunnan työtä, sillä tällöin heidän on helpompi varmistaa paikalla olijat ja saada tietoa mahdollisesti rakennuksessa vielä olevista ihmisistä.

Jos palohälytin alkaa soida, kaikkien rakennuksessa olijoiden tulee lähteä rakennuksesta ja kerääntyä kokoontumispaikalle. Kokoontumispaikka sijaitsee turvallisen välimatkan päässä rakennuksesta.

Tämän kohteen kokoontumispaikkana toimii: Rakennuksen länsipäädyssä olevat Leppävaaran aseman puoleiset pyörä- ja kävelytiet.

Kokoontumispaikalle päästyänne odottakaa palokunnalta lisäohjeita. Tulipalon sattuessa palopäälliköt tarkastavat, että kaikki rakennuksessa olleet ihmiset ovat saapuneet kokoontumispaikalle ja tiedottavat asiasta eteenpäin. Rakennuksen vierailijat ovat isäntänsä vastuulla, ja vierailijoiden evakuoinnista raportoidaan aulahenkilöstölle, jolla on tieto rakennuksen vierailijoista.

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

-mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle

-liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen

-ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

3.5 Tulipalo

Jos et saa paloa heti sammumaan, pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita, ilmoita pelastuslaitokselle ja pyri estämään tulen leviäminen. Muista, savu on vaarallista.

ILMOITA-PELASTA- SAMMUTA-RAJOITA- OPASTA

Ilmoita:

Pysy rauhallisena, soita 112 ja kerro:

1. Nimesi, tarkka osoite ja kunta.

2. Missä- ja mikä palaa, mitä on tapahtunut.

3. Onko ihmisiä vaarassa.

4. Miten palokunta opastetaan palopaikalle.

5. Älä katkaise puhelua ilman lupaa.

Kohteessa on myös paloilmoittimia – hätätilanteessa riko lasi ja paina nappia!

Varmista hälytyksen perillemeno soittamalla!

Pelasta:

Tärkein toimenpide on pelastaa ihmiset vaara-alueelta pois merkityille poistumisreiteille, älä käytä hissiä. Pyri myös pelastamaan arvokas omaisuus, jos on aikaa ja peitä kalliit koneet vesivahinkojen välttämiseksi. Siirrä, jos se on mahdollista ja turvallista, vaaralliset ja palavat aineet palopaikalta kauemmaksi.

Sammuta:

Ota lähin sammutin ja aloita sammutustyöt, mikäli se turvallisesti onnistuu. Sulje palo-ovet, ikkunat ja ilmastointi ja ilmoita palosta turvallisuusjohdolle. Alkusammutuksessa pyritään käyttämään ensisijaisesti lähintä alkusammutusvälinettä. Liiku matalalla ja aloita sammuttaminen liekkimeren edestä, jatka taakse ja sammuta tuulen yläpuolelta. Sammuta seinät ja tekstiilit alhaalta ylös ja keskeytä sammutus liekkien kadotessa. Muista, että kemiallinen sammutin toimii vain hetken. Muista myös, että vettä ei saa käyttää mihinkään sähköjännitteellisiin kohteisiin, vaan käytä peitettä tai kemiallista sammutinta. Sammutustehoa lisää useampi sammuttaja, joten sammuttimia heti varalle.

Rajoita:

Rajoita palo sulkemalla ovet ennen poistumistasi, jos sen voi tehdä turvallisesti.

Tarkasta myös, ettei kukaan jää tiloihin hälytyksen ajaksi.

Opasta:

Opasta ihmiset rauhallisesti poistumaan ulos rakennuksesta poistumisreittejä pitkin, yhteiselle kokoontumispaikalle sekä opasta palokunta paikalle.

3.6 Tapaturma

Tapaturman sattuessa on tärkeää, että ensihoitotoimenpiteet aloitetaan välittömästi paikalla olevan henkilöstön toimesta. Tee nopea tilannearvio ja aloita ensiapu. Käytä ensiapukaapin välineistöä ja tarvikkeita ja pyydä apua työpaikan ensiaputaitoisilta. Suuremmissa sairastapauksissa ota yhteys hätäkeskukseen (112). Ammattiauttajien saapuessa paikalle, johtovastuu siirtyy heille.

Sairaankuljetusyksikköä tilattaessa kerro:

1. Mitä on tapahtunut (arvioi autettavien määrä ja avun tarve mahdollisimman tarkkaan).

2. Kuka olet, osoite ja tapahtumapaikka.

3. Milloin tapaus sattui ja miten opastus tapahtuu.

4. Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan.

5. Järjestä selkeä opastus paikalle, äläkä jätä potilasta yksin.

Hengityksen- ja verenkierron turvaaminen:

Sekä aikuisen että lapsen elvytyksessä on sama painelu-puhallussuhde: 30 painelua, 2 puhallusta. Lapsen (alle 8 v.) elvytys aloitetaan kuitenkin aina viidellä alkupuhalluksella, sillä lapsen elottomuuteen liittyy usein hengityksen estyminen. Jos elvytys aloitetaan nopeasti, selviytymismahdollisuudet joko kaksin- tai kolminkertaistuvat. Jos elvytys aloitetaan 3-5 minuutissa, kolme neljästä alkutilanteessa elottomasta potilaasta selviää.

Paineluelvytys aloitetaan heti, jos henkilö ei ole herätettävissä eikä hengitä normaalisti. Paineluelvytyksen painelupaikka on rintalastan keskellä. Jos aikuisen ja lapsen elvytystilanteessa on useampi auttaja, elvytys toteutetaan aina kuitenkin yksin elvyttäen 1-2 minuutin ajan, jonka jälkeen elvytysvuoro siirtyy toiselle henkilölle.

Ensiapu:

Verenkierto, jos sydän on pysähtynyt, aloita paineluelvytys seuraavasti;

1. Aikuisen painelu-puhalluselvytys: 30 painelua,

2 puhallusta 2. Lapsen painelu-puhalluselvytys: 5 alkupuhallusta, 30 painelua ja 2 puhallusta

Suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen, sokki ja tajunnan tason tutkiminen.

1. Suuret verenvuodot (tukitaan keinolla millä hyvänsä).

2. Sokki (potilas makuulle jalat ylös).

3. Tajunnan tason tutkiminen (puhuttelu ja koskettelu).

Opettele elvytys- ja ensiavun toimenpiteet.

Kiinteistön aulassa on defibrilaattori sekä ensiapuasema. Näille pääsy voi kuitenkin olla rajallinen kello 16 jälkeen aulavartijan poistuttua ja pin-koodikyselyn tullessa käyttöön kiinteistön kuorioviin.

Selvitäthän myös edustamasi yrityksen ensiaputarvikkeiden tilanteen niin, että tunnet lähimmät ensiapupisteet.

3.7 Sähkökatko

Työskentely ja liikkuminen sähköttömässä kiinteistössä

Sähkökatkoksen sattuessa useimmat normaalit toiminnot kiinteistössä estyvät. Normaali työskentely ei tällöin välttämättä onnistu, eikä työpaikalla muutenkaan ole totuttu toimimaan pimeässä. Katko voi tapahtua yllättäen ja työskentelyn kannalta kiusallisella hetkellä, mutta sen sattuessa on tärkeää pysyä rauhallisena ja noudattaa työnantajan toimintaohjeita. Suunniteltujen katkojen tapauksessa suosittelemme mahdollisuuksien mukaan etätöiden tekemistä.

Kannettavat tietokoneet pysyvät jonkin aikaa päällä oman akkunsa turvin, joten dokumenttien paikalliseen tallentamiseen jää yleensä hyvin aikaa. Usein yrityksen kaikkein tärkeimmät toiminnot ovat myös varmistettuja virtakatkon varalta. Sähkökatkon aikana kiinteät tietoliikenneyhteydet talon ulkopuolelle katkeavat sekä talon sisällä mobiiliverkon kuuluvuus heikkenee sijainnista riippuen jonkin verran. Vältä katkoksen aikana verkkoa kuormittavia puheluita ja mobiiliverkon käyttöä, jotta verkot pysyvät ruuhkattomina ja hätäpuhelut pääsevät läpi.

Suurempitehoisten sähkölaitteiden kuten kahvinkeittimien virrat tulee sammuttaa käyttökytkimestä, jotta virtojen palatessa hetkellinen virtapiikki ei aiheuta lisäongelmia vaikkapa lauenneiden johdonsuojakatkaisijoiden muodossa.

Poikkeustilanteen aikana kiinteistön henkilökunnan huomio siirtyy poikkeustehtävien organisoimiseen ja suorittamiseen. Ymmärräthän tämän, etkä kuormita heitä muilla asioilla tänä aikana. Pidemmän katkon sattuessa myös ravintola suljetaan.

Kulunvalvonnan lukijat pysyvät käytössä akkuvarmennettuna jonkin aikaa. Lukijat kuitenkin vähitellen poistuvat käytöstä pidemmän sähkökatkon aikana ja lukituista ovista pääsee tämän jälkeen sisään vain mekaanisella avaimella. Uloskäynti onnistuu sisäpuolen kahvasta mekaanisella aukaisulla katkonkin aikana normaalisti.

Hissit eivät toimi sähkökatkon aikana, vaan ne jäävät tällöin joko paikoilleen tai lähimpään kerrokseen. Hissit pyritään poistamaan hallitusti pois käytöstä ennen ennalta tiedossa olevia katkoja henkilökunnan toimesta. Ethän käytä hissiä ennen suunniteltua sähkökatkoa.

Mikäli jäät hissiin jumiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena apua. Apua on saatavilla mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Sähkökäyttöiset automaattiovet eivät myöskään toimi virtakatkon aikana. Ethän yritä avata tai sulkea ovea väkisin, sillä tämä voi vahingoittaa koneistoa.

Valaistus ja turvallisuus

Kulku- ja poistumisreiteille sijoitetut turva- ja opastevalaisimet ovat akkuvarmistettuja ja jäävät toimintaan sähkökatkonkin ajaksi akustonsa turvin. Tarvittaessa myös useimmat matkapuhelimet toimivat paikalliseen valaistuksen tarpeeseen.

Huomioithan, että laajemman sähkökatkon aikana todennäköisesti myös alueen katuvalot sammuvat ja ulkona voi siten olla huomattavan pimeää.  Kiinteistössä ei ole keskitettyä varavirtaa tai varavoimaa perusvalaistuksen tai käyttösähkön tarpeisiin. Turvallisuudelle tärkeimmät järjestelmät, kuten turvavalaistus-, sprinkleri- sekä rikosilmoitinjärjestelmät jäävät kuitenkin toimintaan varmennettuna katkonkin aikana.

Ilmanvaihto, lämmitys ja käyttövesi

Kiinteistön koneellinen ilmanvaihto ei toimi sähkökatkon aikana. Tiloissa kuitenkin riittää happea pitkäksi ajaksi, eikä tämän osalta ole syytä huoleen.

Myös toimistotilojen lämmitykset katkeavat kiertopumppujen ja säätölaitteiden sammuessa ja siksi pidemmän katkon aikana tilat voivat hiljalleen viilentyä jonkin verran.  Ulko-ovien auki pitäminen altistaa erityisesti tuulikaappien oviverhokoneet jäätymisen mahdollisuudelle pakkaskelien aikaan, joten ethän pidä ovia tarpeettomasti auki. Ilmoitathan kuitenkin vuodenajasta riippumatta, mikäli havaitset oven tai muun avoimen luukun sulkeutumisen estyneen.

Järjestelmät palautuvat normaalikäytölle ilman käyttäjän toimenpiteitä virtojen palauduttua.

Sähkökatkon aikana käyttöveden tulo lakkaa pienellä viiveellä. Vältäthän veden käyttöä vaikkapa keittiöissä ja wc:n käyttöä katkon aikana. Sillä myös jatevesipumppaamon toiminta loppuu katkon aikana.

Liikenne

Parkkihallin puomit ja nosto-ovi saadaan tarvittaessa avattua ja suljettua henkilökunnan toimesta. Pysythän rauhallisena kiinteistöstä poistuessasi. Katkon sattuessa moni poistuu toimistolta pian katkon alettua ja ruuhkat ovat mahdollisia niin pysäköintihallissa kuin lähiseudun väylilläkin. Laajemman alueellisen katkon aikana on todennäköistä, että myöskään liikennevalot eivät toimi ja liikennejärjestelyt ovat siten poikkeukselliset.

Julkinen raideliikenne pysähtyy ja liikennevälineiden lämmitys katkeaa. Kelinmukainen varustautuminen on siis tärkeää, sillä kulkuvälineessä voi joutua odottamaan jonkin aikaa.

Sähköautojen ja -pyörien lataukset eivät ole käytössä katkon aikana.

3.8 Vesivahinko

Selvitä etukäteen  vastuullasi olevien tilojen veden sulkuventtiilien sijainnit.

Jos havaitset vesivahingon, toimi seuraavasti:

Katkaise vuotokohteesta ja sen läheisyydestä sähköt ja tyrehdytä vuoto sulkemalla veden kalustesulku tai vastaava, jonka jälkeen pyri minimoimaan vahingot. Ilmoita vesivahingosta kiinteistöhuollon 24/7 päivystyksen numeroon 020 015 500 tai tilanteen niin edellyttäessä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

Vesivaaran uhatessa kiinteistön ulkopuolelta, toimi seuraavasti:

Selvitä vaaran aiheuttaja. Jos kyseessä on putkivuoto, niin pyri tyrehdyttämään se ja pyri estämään veden pääsy rakennukseen hiekkasäkeillä, paperipaaleilla, muovipeitteitä käyttämällä tai johtamalla tavalla tai toisella vesi poispäin rakennuksesta. Hälytä tarvittaessa lisäapua kiinteistöhuollon 24/7 päivystyksen numerosta 020 015 500 tai tilanteen niin edellyttäessä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

3.9 Väestönsuojat

Kiinteistön väestösuojatilat 3 kpl:ta sijaitsevat AB-talon kellarikerroksessa. Väestösuoja toimii rauhanajankäytössä varasto-, sosiaali- ja taukotiloina. Suojista löytyvä suojelumateriaali teräsverkkoseinillä erotettuna. Reitti väestönsuojaan merkitty kuvan 13 mukaisilla opastimilla, väestönsuojan merkki kuvassa 14.

Lisää infoa väestönsuojelusta https://www.pelsu.fi/vaestonsuojelu/ sekä https://www.pelsu.fi/hatsinanpuisto/dokumentti/#vaestonsuojelu

4. Kiinteistön hoito ja ylläpito

4.1 Kiinteistönhoito

Kiinteistönhoidosta ja huollosta vastaa ISS Palvelut Oy, joka vastaa myös rakennuksen piha-alueiden huollosta. Piha-alue hiekoitetaan ja lumityöt kiinteistön sisäänkäynneillä tehdään aina mahdollisuuksien mukaan ennen normaalin työajan alkamista.

Mikäli sinulla on kiinteistön käytössä ongelmia tai havaitset rakennuksen jossakin osassa vaurioita, niin ilmoitathan niistä kiinteistön palvelupyyntökaavakkeella. Kiireellisissä hätätapauksissa, iltaisin ja viikonloppuisin voit soittaa suoraan huoltoyhtiön palvelukeskukseen.

24/7 päivystyksen numero. 020 015 500

Vuokralainen vastaa kustannuksellaan esim. omien sisustusvalaisimiensa lamppujen vaihdosta, taulujen kiinnittämisessä yms. Mikäli tarvitset apua näissä, voit ilmoittaa pyynnön palvelupyyntölomakkeella, joka ohjaa pyynnön edelleen ISS Palveluille. Vuokralainen voi tilata lamput itse tai esim. huoltoyhtiön kautta. Lamppuja kannattaa tilata vuokralaisen omaan varastoon etukäteen ennen vaihtotarvetta.

4.2 Siivous

Kiinteistön yleisten tilojen siivouksesta vastaa ISS Palvelut Oy.

Yleisiä tiloja ovat kiinteistön pääaula, ravintola hissi- ja porrastilat, yleiset wc tilat, konehuoneet sekä K1-kerroksen sosiaalitilat ja käytävät. Yritysten omien toimitilojen siivouksesta tekevät jokainen yritys itse oman siivoussopimuksen.

Yhteyshenkilöinä toimivat:
siivouksen palveluesimies Otto Mäkinen
050-340 0508
otto.makinen@fi.issworld.com

Kiinteistön siivouksessa käytetään otsonoitua Tersano vettä, jonka hyötyjä ovat virusten- sekä bakteerien ehkäisy ja puhtaat pinnat ilman kemikaalijäämiä. Tiloissa, jossa on tarve käyttää päivittäin puhdistusaineita ovat muun muassa wc tilat.

Pandemian aikana ISS Palveluiden siivouspalvelut tuottavat myös tehostettua siivousta, joka pitää sisällään kaikkien kosketuspintojen pyyhinnän desinfiointiaineella yhdessä asiakkaan sovitun taajuuden mukaisesti.

Palvelupyynnöt pyydämme tekemään palvelupyyntölomakkeen kautta, kiitos.

4.3 Jätehuolto

OOPS AB:n jätehuoltopiste sijaitsee 1. kerroksessa ravintolasalin ja huoltopihan välissä. Jätehuone on jaettu verkkoseinällä kahteen osaan, joista toinen puoli on kiinteistön sekä vuokralaisten käyttöön ja toinen puoli vain kahvila- ja ravintolapalveluiden käyttöön. Käytäthän jätehuoneessa asioidessasi asianmukaista puolta.

Jätehuone on tiloiltaan rajallinen ja sen seurauksena yhteisten pelisääntöjen noudattaminen on sen maksimaalisen toiminnallisuuden varmistamiseksi ensiarvoisen tärkeää.

Jätehuoneessa on kiinteistön ja vuokralaisten käytössä pahvipuristin. Laitathan tuomasi pahvijätteet aina puristimeen, vaikka sen tekeminen vaatisikin vähän ylimääräistä vaivaa vaikkapa laatikon purkamisen muodossa. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että kiinteistön pahvijäte noudetaan vain puristimen tuottamien paalien muodossa. Puristimen tyhjennyksestä vastaa kiinteistöhuolto. Puristimen tyhjennystarve todetaan päivittäin, yleensä aamuisin. Suuremman pahvimäärän kohdalla olethan etukäteen yhteydessä kiinteistönhoitajaan puristimen tyhjennysten sopimiseksi.

Jäteastioiden tyhjennys tiistaisin ja perjantaisin.

Käyttäjien omien tilojen jätehuolto on käyttäjien itsensä vastuulla. Useimmissa tiloissa biojätteen keräys on keittiössä tai sen välittömässä läheisyydessä ja paperinkeräys on usein tulostimien ja printtereiden lähellä. Kiinteistön jätetila on kaikkien vuokralaisten käytettävissä. Jätteiden keräyksessä noudatetaan lajittelua.

Kiinteistön jätteenkertymää seurataan aktiivisesti jätehuoltotoimittajan ja kiinteistön yhteistyöllä ZeroWaste -palvelua hyödyntäen.

Oheisesta kuvaajasta puuttuu pahvin osuus, joka vuonna 2023 oli 5890 kg.

Kiinteistössä kerättävät jätteet ja niiden lajitteluohjeistus jakeittain listattuna alla.  Tarkemmat ohjeistukset jätteiden kierrätykseen löytyvät myös jätehuoltopisteen läheisyydestä.

Lisää jätteiden lajittelusta ja niiden uusikäyttömahdollisuuksista voit lukea Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden sivuilta osoitteesta: www.hsy.fi

Tutustu myös jätehuollontoimittajamme Urbaseriin.

Muiden jätejakeiden keräyksestä ja kierrätyksestä vastaavat käyttäjät itse, kuten esim. SER, tietoturvamateriaalit sekä mahdolliset vaaralliset jätteet (esim. kemikaalit)

Jätehuollon sisälogistiikasta sovitaan kunkin vuokralaisen kanssa erikseen.

5. Muutokset toimitiloissa

5.1 Muutostöiden kustannusten jakautuminen ja vastuut

Vuokralaisella oikeus teettää kustannuksellaan vuokrasopimuksen mukaisesti vuokrakohteeseen muutos- ja lisätöitä, jotka tulee kuitenkin ennen töiden aloittamista hyväksyttää vuokranantajalla. Mikäli vuokralainen tilaa lisä- ja muutostöitä vuokranantajalta on niiden maksaminen edellytyksenä vuokrakohteen hallinnan luovutukselle.

Vuokrasopimuksen voimassaoloaikana vuokralainen ei saa ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta suorittaa vuokrakohteessa muutos- ja parannustöitä, lukuun ottamatta ylläpitoon liittyviä töitä, kuten maalauksesta, tapetoinnista ja lattianpäällysteistä, vuokratilan sisäisistä ovi- ja ikkunakorjauksista ja muista tavanomaisista huoneiston kunnon säilymisen edellyttämistä pienkorjaustöistä ja toimenpiteistä, jotka eivät johdu rakenteellisista syistä ja vuokralaisen toiminnan vuokrakohteelle aiheuttamasta kulutuksesta, rasituksesta sekä korjaus- ja muutostarpeesta (kuten esim. valaisimet).

Vuokrakohteen ylläpidon- ja huollon vastuut vuokralaisen ja kiinteistön välillä on määritelty tarkasti vuokrasopimuksen liitteissä.

Vuokralaisella ei ole oikeutta korvaukseen suorittamistaan muutos- ja parannustöistä, ellei siitä ole vuokranantajan kanssa erikseen kirjallisesti sovittu.

5.2 Tilojen uudelleenjärjestelyt ja sisustaminen - ympäristöystävällisyys ja energiataloudellisuus

Toimistotilat on suunniteltu ensisijaisesti alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavalle henkilömäärälle. Mikäli työpisteitä siirretään esimerkiksi muuttuneen henkilöstömäärän takia, tulee varmistaa, että jokaisella työpisteellä säilyy riittävä valaistustaso ja ilmanvaihto. Vuokralaisen sisustukseen liittyy olennaisesti myös paloturvallisuus.

Vuokralaisen sisustuksen ja muutostöiden paloturvallisuusohje on liitteenä 7.

Huonekaluja siirrettäessä on huomioitava patterien sijainnit, sillä suuria kalusteita ei saa siirtää pattereiden eteen, sillä tällöin niiden ilman kierto estyy. Työpisteitä siirrettäessä tulisi myös huomioida jäähdytyskonvektorien sijainti siten, että työpisteitä ei siirretä kohtaan, jossa käyttäjä kokee jäähdytyskonvektorin ilmavirran vetona.

Uusien väliseinien asennus ja/tai käyttäjämäärän suuri kasvu voi vaikuttaa tilojen lämpöviihtyvyyteen esimerkiksi raitisilmamäärän pysyessä vakiona, vaikka sen tarve kasvaa käyttäjämäärän kasvaessa. Tällöin talotekniset järjestelmät eivät toimi suunnitellusti.

Käyttäjämäärän ja laitteiden määrän kasvaessa tilojen jäähdytystarve kasvaa, sillä käyttäjät ja laitteet lisäävät tilan sisäisiä lämpökuormia.

5.3 Esteetön reitti

Etenkin uudelleenjärjestelyjen yhteydessä on muistettava säilyttää esteetön reitti. Esteetön reitti takaa turvallisen hätäpoistumistien tulipalon sattuessa. Reitin varrelle ei siis voi sijoittaa kalusteita, eikä isompaa määrää irtaimistoa.

6. Linkkejä energia- ja ympäristötiedon lähteisiin

Työntekijä ja työympäristö voivat myös itse vaikuttaa energiansäästötoimenpitein kiinteistön ja oman yhteisönsä energiankulutukseen. Nykyään löytyy monia ohjeita ja tapoja toimia töissä energiaa säästävästi, esimerkkejä:

Energiansäästöviikko - Vinkkejä ja kannustusta toimiston energiansäästöön http://www.energiansaastoviikko.fi/tyokalupakki/toimistoille/

Motiva Oy - opastusta energian ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön yrityksissä https://www.motiva.fi/yritykset

Carbon Trust ohjelman kansainväliset nettisivut http://www.carbontrust.com/